Lensin tänään Dubaihin osallistuakseni Global Education and Skills forumiin 18.-19.3.2017. Ihan älyttömän inspiroivia juttuja edessä… Täällä on ympäri maailman pää- ja opetusministereitä, oppimisen maailman huippuja, ja Intiasta muuan visionääri, mystikko Sadhguru Vasudev (top 50 influencers in India, vakiopuhuja mm. YK:n Millenium World Peace Summitissa ja World Economic Forumissa – mun henk. koht. suurimmat odotukset kohdistuu hänen sessioonsa) ja sadoittain oppimisen asiantuntijoita ympäri maailmaa. Huomenna starttaa. Ei morjens miten siistiä olla osana tätä kaikkea ja edustaa Suomea ja Helsingin yliopiston täydennyskoulutusta HY+:aa.. Ihan hullua. Nojoo, enemmän aiheesta myöhemmin blogin muodossa, mutta maistiaisiksi kokemus tältä päivältä lentokoneesta…
Virkistävä aikamatka kirjan “Menestyksen tiet” parissa
Tein tänään Hki-Dubai lennolla poikkeuksellisen virkistävän aikamatkan n. 10 vuoden taakse. Seuranani oli aina ajattelullaan voimakkaasti minuun vaikuttanut prof. Pauli Juuti ja monet muut tutut kirjoittajat “Menestyksen tiet” (2008) -teoksessa. Jostain kumman syystä teos oli jäänyt lukematta, vaikka se kaapissa olikin ollut jo pidemmän aikaa (kaikkeenhan on syy, ja kenties aika oli nyt kypsä). Kiitos joka tapauksessa antoisasta lukukokemuksesta!
Monet kylmät väreet läpikäyneenä ja oivallukset kokeneena on kiitollinen olo. Menestys on vaikea teema eikä siihen ole yhtä oikeata reseptiä. Kirja antoi allekirjoittaneelle raikkaita ajatuksia takaraivoon, erityisesti paradoksien pohdinta elämässä ja organisaatioissa oli antoisaa. Kompleksinen aikamme pakottaa uudenlaiseen ajatteluun, dialogisuuteen, merkityksellisyyden hakemiseen ja ihmisen kohtaamiseen. Yhtä oikeata totuutta ei ole olemassakaan.
Olipa havahduttavaa havaita sellainen kuriositeetti, että nykyisin paljon pinnalla oleva ilmiö “resilienssi” (eli vapaasti muotoiltuna epävarmuuden sietokyky) ennustettiin tässä kirjassa nousevan keskeiseksi liiketoiminnassa tulevaisuudessa. Oikein visioitu v. 2008, peukku ?
Miten todellisuus rakentuu?
Kirjassa sukellettiin siellä syvemmissäkin vesissä. Miten todellisuus rakentuu? Ehkä syvintä (ja hyvällä tavalla haastavinta) ajattelua kirjassa edusti Paulin pohdinta realistisen maailmankuvan ja sosiaalisen konstruktionismin välisestä paradoksista. Onko muutos tiedon keräämistä, suunittelua ja analyysiä? Vai onko muutos ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja retoriikan kautta syntyviä monimutkaisia sosiaalisia suhteita? Onko maailma lopultakin iso suhteiden verkosto? Tämän ajattelun laajentaminen vielä käyttämäämme kieleen ja vertauskuviin aiheutti lukijassa syviä oivalluksen puuskia. Onko kieli perimmältään vertauskuvallista? Kieli syntyy kokemusten ja muistojen vertauskuvallistamisesta. Me vuorovaikutuksessa vaikutamme kielen ja siten todellisuuden kehittymiseen. Wow, syvälle mennään…
Pienet arjen kohtaamiset luovat yhteistä tulevaisuutta
Pohdinta vei väkisinkin strategiseen ajattelun ja kirjan luettuani uskallan ehdottaa seuraavaa: Strategia on mielestäni se arkinen kokonaisuus, joka muodostuu niistä kaikista yksittäisistä pienistä kohtaamisista toistemme kanssa, joissa luodaan yhteistä tulevaisuutta. Miten kohtelemme ja kohtaamme toisiamme kollegoina, asiakkaina, palveluntarjoajina, kumppaneina – ihmisinä. Minkälaista kieltä käytämme? Minkälaisia eleitä viestimme? Olemmeko valmiita asettamaan toisen edun omamme eteen?
Omaa tietään etsivän (organisaation) ei ole aina helppoa edetä valinnoissaan. Harvalla on edessään selkeä valtatie edettävänä. Kuitenkin eteenpäin on taivallettava, oma polku kuljettavana. Valinnat raivaavat uusia polkuja, avaavat uusia mahdollisuuksia.
Kulje nöyrästi kohti parempaa huomista
Kun kuljet nöyrästi kohti parempaa huomista, kuljet kohti elämän tarkoitusta. Tiedostat, että ei ole yhtä ainoata totuutta vaan tulet yhdeksi niistä nöyristä ikuisista etsijöistä “joiden ainoana ohjenuorana ovat unelmat hyvyydestä, kauneudesta, oikeudenmukaisuudesta ja ystävällisyydestä siitä, mitä ihmisyys parhaimmillaan on.” (Pauli Juuti, 2008)
Muistan, kuinka Pauli aikanaan kannusti meitä nuorempia kollegoita lukemaan paljon. Ja myös reflektoida lukemaansa. Kiitos tärkeästä ohjeesta. Koetan noudattaa sitä ja se onkin mahdollistanut monta uutta antoista henkilökohtaista seikkailua, muun muassa tämän. Tämä blogi on siis se kehotuksen reflektoiva osuus 🙂
-Ilkka @ Dubai, 17.3.2017, Global Education and Skills Forumin yhteydessä
–
Ps. Paljastetaanpa vielä auki sellainen metatason juttu mitä rivien välistä kannattaa bongata: kun tulee sellainen harvinainen hetki, että voit keskittyä yhteen asiaan pidempään, otapa siitä kaikki irti. Nykypäivän (työ)elämä tuntuu olevan harvinaisen pirstaleista ja keskeytyksiä täynnä. Yksi harvoista “turva-alueista” ilman wifiä ja keskeytyksiä on ainakin vielä toistaiseksi lentokone. Irtaudu silloin rauhassa netistä. Oli todella hienoa lukea kirja kerralla kannesta kanteen ja oikeasti syventyä sen anteihin. Nappaa siis joku sinua inspiroiva kirja ensi kerralle kun reissaat! ??